Iitan sterilisaatio

Viikko sitten tiistaina oli viimein Iitan sterilisaatio. Olin jo edesmenneen venäjänmustaterrieri Olgan jälkeen miettinyt, että tulevat narttukoirani kyllä leikkautan (koska Olga menehtyi pahaan kohtutulehdukseen 11-vuotiaana sekä sitä ennen siltä leikattiin nisäkasvaimia). Asiaa tietysti vauhditti myös se, että Iitan juoksut olivat 5-6 kuukauden välein..

Juuri tultu kotia leikkauksesta, pikkusen sekaisin ja väsynyt vielä!

Iita punnittiin ensin, painoa 6,2 kg. Sitten siirryttiin toimenpidehuoneeseen, jossa laitettiin nukutuspiikki. Aika kauan kesti nukahtaminen, vielä kanyylia laitettaessa neiti meinas, et hei, en mä haluais vielä nukkua ;D Kipulääkettä tuli piikkinä ja meniköhän antibioottia suoraan suoneen. Tiputuspussi ja hengitysputki oli myös käytössä. Siitä Iita siirtyi leikkaussaliin ja arvioitu leikkausaika oli 45 min, joten lähdin käymään sillä aikaa syömässä :D

Tulin takaisin 50 min päästä, Iita oli jo heräilemässä toisessa huoneessa kevythäkissä. Se vinkui vähän, kun siinä oli käyny toinen koira ja oli varmaan vähän sekaisin muutenkin :D Kävin ensin jututtamassa Iitaa, häntä rupes heilumaan ihan hulluna eikä ollut yhtään lääkkeistä niin sekaisin, että olisi ollut vihainen tms. mitä on joskus lukenut. Lähdin maksamaan leikkausta, en kerinnyt edes pankkikorttia laittaa paikalleen, kun Iita hoiperteli jo tulemaan perässä O.o Ensin säikähdettiin, että se oli hypännyt kevythäkistä, mutta ovi oli raollaan, joten sieltähän se oli tullut :D Hoitaja oli aivan ihmeissään, kuten myös hetken päästä paikalle kävellyt eläinlääkäri! Ei sen kuulemma vielä pitäisi pystyä kävelemään!! Laitettiin Iitalle suojaava paita päälle (jonka sai 5 euron panttia vastaan lainaan) ja kannoin sen autoon omaan boxiinsa turvaan. Sitten takaisin maksamaan ;D Mukaan sain vielä kipulääkkeet sekä kaulurin.

Leikkaushaava kolme päivää sterilisaatiosta

Kotona kannoin Iitan pehmeään petiin ja laitoin viltin päälle. Ensin se ei meinannut malttaa olla, mutta jäin sitten istuskelemaan viereen ja Nellikin siinä kävi silittelemässä ja laulelemassa! Pari tuntia Iita sitten nukkui siinä - tosin jääkapin oven avaaminen sai sen jo tulemaan keittiöön...! Ennen navettaa käytin sen pissalla ja laitoin kaulurin päähän yksinolon ajaksi.

Kakat se teki heti samana iltana, seuraavana päivänä muistaakseni ei ollenkaan. Mutta pissa on tullut normaalisti koko ajan eikä edes lääkkeistä sekaisin ollessaan pissinyt allensa. Kauluria se ei ole ollenkaan pelännyt eikä aristellut eikä yhtään irvistellyt sitä laittaessa. Johtuukohan siitä, että ekoilla kerroilla se sai namin ;O) Ruoka sille kelpas myös heti ekasta illasta alkaen, vaikka hoitaja arveli, ettei sillä tiputuksesta johtuen välttämättä ole kovin nälkä.

Iita on ollut yhtä reipas liikkeissään kuin aina ennenkin, miten tuollaista sähköjänistä voi saada liikkumaan kävellen, kun se tuntuu sisälläkin aina juoksevan xD

Ensimmäiset pari päivää meni hyvin sohvalle hyppimisen kans, kun piti kauluria päässä, niin se ei sen kanssa tohtinut hypätä, vaan tuli sohvan eteen odottamaan, että se nostetaan. Mutta sitten kaulurikaan ei enää haitannut.

Olen todella yllättynyt toipumisen keveydestä, toivottavasti sterilisaatio ei tuo Iitan elämään myöskään tulevaisuudessa mitään haittoja!


Pakko vielä lisätä jälkikäteen, että se pelätty, pahin eka yö meni meillä ihan normaalisti! 5-10 minuuttia Iita vinkui, mutta uskon sen johtuvan siitä, ettei Iita tohtinut mennä häkkiin kaulurin kanssa. Onneksi se sitten hoksasi, että siinä on vieressä toinen pehmeä peti, jonka jälkeen vinkuminen loppui ja nukkuminen alkoi =)