Poniagilitykisoissa

Nelli ja Honey "pötkyläesteellä"

Sunnuntaina startattiin Honeyn kanssa shettisten käyttökisoihin, joissa osallistuttiin agilitykilpailuun. Päivään oli valmistauduttu vähän harjoittelemalla (ponilla onneksi oli enemmän kokemusta), vaihtamalla traileriin purut ja pakkaamalla sekä ponin tarvikkeet valmiiksi että hevostarvikekirppikselle menevät varusteet. Aamupäivällä tarvi vain nostella kaikki kyytiin ja lähteä kohti kisoja!

Nelli ja Honey hyppyesteellä

Perillä katsottiin, että Honeylla on kaikki ok ja vietiin sitten kirppistarvikkeet omalle paikalleen. Sitten menikin monta tuntia katsoessa kisoja, jännittäessä, kävellessä edestakaisin, kiertämässä kirppistavaroita ja taas odottaessa! Nellillä meinas ihan pikkiriikkisen mennä hermot, kun olisi tietenkin halunnut heti kisaamaan ja varsinkin tyhjentää palkintopöydä!

Hapsueste

Viimein oli viimeinenkin ohjasajoluokka ohi ja käyttöchampionien valinta ja me haettiin Honey trailerista. Tamma saa kyllä hyvät pisteet odottelemisesta, hyvin jaksoi olla! Saatiin onneksi ponille kiinnipitäjä rataan tutustumisen ajaksi. Ensin oli hapsueste, sitten hulahulavanne, jonka läpi mini agilityssä meni lapsi ja senior agilityssä poni. Seuraavaksi puomikuja, sitten sininen "pötkyläeste", pujottelu ja lopuksi hyppyeste. Nelli juoksi ominpäin pari kertaa radan läpi, taisi olla tytölle kisojen hauskin osuus, heh heh!

Hulahulavanne

Nellin ja Honeyn rata meni hyvin ja meillä kaikilla kolmella oli hauskaa! Palkintojenjaossa pari tuli neljänneksi yhdeksästä osallistujasta, mikä meni mielestäni tosi hienosti! Itseasiassa neljä ensimmäistä oli viiden sekunnin sisällä, että kovaa oli kilpailu! Harmi, että meidän minihandleri oli jo sen verran väsynyt, että kun kolme ekaa sai pokaalin, niin tottahan se "pelkän" ruusukkeen saanti harmitti neitiä..

Puomikuja

Sitten odotettiin levottoman ponin kanssa lisää! Viimein tuli meidän luokan aika ja minä pääsin vuorostani Honeyn kanssa radalle! Meillä meni vähän aikaa siinä vannetehtävässä, kun jäin ehkä turhan paljon kehumaan ponia suorituksesta ja sitten se sininen "pötkyläeste" oli paha! Siinä oli välissä vain ihan pieni rako, niin siinä vähän hypittiin pystyyn ja tuumailtiin, ennenkuin mentiin isolla loikalla läpi. Hyppyeste oli hirveän ison tuntuinen, joten heti pujottelun jälkeen heitin narun löysälle ja sanoin ponille, että vauhti päälle, nyt juostaan! Ja sitten hypättiin kovaa ja korkealta!

"Pötkyläeste"

Me sijoituttiin samaan malliin neljänneksi, kuudesta osallistujasta. Saatiin myös palkinnoksi ruusuke, josta näkee kuvankin perusteella, että taisin olla aika tyytyväinen, hih! Sitten vain pakkaamaan poni autoon ja keräämään jääneet kirppistavarat mukaan. Oli onneksi jotain tavaroita mennytkin ja sain ihan hyvin rahaa. Vaan kävi perinteisesti, että rahaa meni enemmän kuin tuli! Todellinen löytö oli minichapsit Nellille, ne tais maksaa vain kaksi euroa. Sitten ostettiin Honeylle nätti fleeceloimi, nahkainen rintaremmi sekä punaiset valjaspehmuste että ristirintaremmi.

Pujottelemassa, kuva Inka Heinistö

Kotona ei ehditty kuin ottaa poni kyydistä, jolla olikin hurja kiire laitumelle, jossa kaverit odotti yhtä innoissaan ja huutaen! Iltanavetan jälkeen sitten siivottiin traileri ja tyhjennettin auto. Pitkä kisapäivä, mutta kivaa oli ja toivottavasti ensi kesänä uskalletaan startata agilityn lisäksi myös ohjasajossa, lasten ratsastusluokassa ja ehkä valjakkoajossakin?!

Kunnon hyppy!

Kuvista kiitos Seija Paananen ja Inka Heinistö!
Kiitos myös Satulle, joka lahjoitti oman hevosenpääpokaalinsa Nellille. Autolle kävellessä mun perässä oli itku silmässä kävelevä tyttö, mutta kotimatkalla oli iloinen tyttö! Pokaali oli koko ajan kädessä, seuraavan päivän aamupalallekin se piti ottaa mukaan!