Edellispäivänä kasasin tavarat valmiiksi: suitset, silat ja ohjat. Siloihin vaihdoin puhtaan silatyynyn, sininen pesuun ja punainen paikalle! Ostin Terhiltä ohjasajo-ohjat keväällä, mutta ne olikin hurjan pitkät! Hevosen kanssa varmasti hyvät, mutta shettiksen kanssa ehkä haastavat.. Päädyin ottamaan Honeyn nahkaiset ajo-ohjat, ne on ehkä helpompi käsitellä, kun sitä mittaa ei ole liikaa!
Aamulla sitten navetan jälkeen pikainen aamupala, traileri auton perään ja ponia hakemaan laitumelta. Tavarat autoon ja menoksi! Mennessä piti vielä ajaa pankkiautomaatille nostamaan rahaa, olin jotenkin ajatuksissani kuvitellut, että maksetaan tilille kurssi, niin en ollut aiemmin sitten hakenut käteistä. Onneksi kerkesin perille myöhästymättä!
Perillä Hakamaan tallilla odoteltiin ensin yhtä osallistujahevosta ja kun se tuli, vein Honeyn sen seuraksi talliin. Karsinassa pikkutamma esitteli sitten taitoaan, josta entinen omistaja minua varoitti! Eli se "kiipesi" karsinan oven päälle katselemaan! Ei se kuulemma yli ole tullut, eikä tullut nytkään. Olisin voinut kyllä säikähtää, jos en olisi tästä tavasta tiennyt! Ohessa myös heilahtanut kännykkäkuva, mutta saa siitä hyvin selvän, mikä tämä erityistaito on!
Kurssi aloitettiin teorialla. Mentiin vähän historiaa läpi, mitä, miksi, milloin. Millaisilla varusteilla ja muuta aiheeseen liittyvää. Sitten syötiin eväät ja alettiin arpomaan, mikä hevonen osallistuu millaisilla varusteilla! Ekassa ryhmässä oli puoliverinen, jolle laitettiin cavesson ja toisena shettis, jolla mentiin ensin ground ridingia maastakäsin ratsastusohjilla ja sen jälkeen ihan ohjasajaen pitkillä ohjilla. Meidän ryhmässä minä ajoin Honeya pitkillä ohjilla takaa ja toisena oli suomenhevonen cavessoneilla. Jos on muitakin kuin minä, joka ei ollut ennen kuullut sanaa cavesson, niin se on samatyylinen kuin kapsoni, mutta nahkainen! Siinä on turvan päällä lenkkejä, joihin taluttimen voi laittaa kiinni eri kohtaan, riippuen siitä mitä tekee.
Honey oli sopivasti kiimassa ja vähän reippaana liikenteessä! Mutta hyvin sen sai lopulta keskittymään hommaan, vaikka kentän vieressä kaverit juoksi huutelemaan! Honeyn kanssa tärkeää oli se, että jos se rupeaa säheltämään, niin ei saa mennä itse mukaan. Ja pitää muistaa hengittää!! Hevonen kuulemma huomaa sen ohjien päässä, jos ihminen unohtaa hengittää! Ja kyllä sen huomasi! Honeyn kanssa lähinnä mentiin uraa pitkin ja tehtiin täyskäännöksiä. Lopuksi otettiin myös väistöä. Aika näppärästi sieltä rupes tulemaankin pientä väistöä, pikkutamma sai herkkyydestä kehuja!
Käytännön osuuden aikana ukkonen rupesi jyrähtelemään isosti ja oli aika yllättävää, että Honey vähän säikkyi sitä. Vai säikyinkö minä ja poni perässä? Lopuksi rupesi satamaan ja kentältä tallille kävellessä sitä vettä tuli ihan kunnolla! Aika hyvä ajoitus sateella kerrankin! Sitten vaan tavarat kasaan, poni kyytiin ja kotia kohti, että ehti ruoanlaitolle ja iltalypsylle!
Tuike halusi kurssilla tartuttaa meihin innostuksen ground workingiin. Ilmeisesti jonkinlainen innostus on nyt tartutettu, koska ostin ajopiiskan.. Se on pidempi kuin kouluraippa, niin ylettää paremmin antamaan merkkiä maastakäsin. Eilen illalla menin myös hevoset läpi raipalla, silittelin päästä häntään ja totesin, että raippa ei ole meidän polleille ongelma, eli ne eivät pelkää sitä! Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti