Hiljaiseloa

Mukavaa Vuotta 2013 teille, jotka olette jaksaneet roikkua mukana!

Mulla on ollut sellainen aika totaalinen kirjoitus-burn out. Ei ole mitään kirjoitettavaa ja toisekseen, muiden blogeja kun lukee, niin menee niin maku koko hommasta, kun lukee kaikenlaisia idioottimaisia kommentteja =( Vaikkei ne minua kosketa, niin ärsyttää, että miten joku outo ihminen voi arvostella toisten tekemisiä.

Tiedän kuitenkin, että täällä käy kavereitani lukemassa joita oikeasti kiinnostaa, mitä meille kuuluu, niin yritän kuitenkin viitsiä kirjoitella edes joskus ;D

Tänään pääsin vihdoin ja viimein Thalikin selkään! Eihän siihen mennytkään kuin 3,5 kuukautta.. Ja sen kyllä huomas! Ruuna oli ihan pikkuriikkisen dynamiittipötkö! Sitten vielä orastava hämäryys ja naapurin pihalla rupes traktori touhuilemaan! Kaikki samalla kerralla, argh! Olisin mennyt ensin yhdelle peltotielle, joka on ainoa "turvallinen" tie täällä. No siitähän on nyt talvella puolet kelkkareittinä, nice... Keksin mennä pellolle, mutta hanki ei ollut ollenkaan ratsastettavassa kunnossa =( Menin sitten tarhaan pyörittelemään ja jumppaamaan käynnissä, että sais vähän jätkän kuulolle! Kyllä se rupeskin siellä pelaamaan hyvin ja olemaan normaali itsensä ;D Käytiin vielä siellä peltotiellä lopuksi kävelemässä, kotiapäin tultiin kyllä piaffit ja passaget ja kaikki mahdollinen xD

27.12.2012
Thalik vähän säkitti Fionaa kumiämpärin avulla ;D

Saatiin kuitenkin puolen tunnin käyntilenkki heitettyä, niinkuin oli tarkoitus ;D Niin no ravattiinhan me joku 50 metriä, kun kokeilin, ettei ole tieroja jäänyt jalkoihin :P Meillä kun on vain edessä tilsakumit. Lenkin jälkeen hepat pääsin takaisin ulos - Fiona oli ratsastuksen ajan tallissa ihan siitä syystä, ettei se hirnumisellaan herätä Nelliä, joka oli päiväunilla ;O)

Hevosilta raspattiin hampaat vuodenvaihteessa. "Hammaslääkärinä" toimi taas Hirnuvan Hampaan Marika! Thalik otettiin ensin, koska sille tämä oli tuttua hommaa! Raspaus menikin ihan hyvin, nyt Thalik ei pitänyt päätäkään niin ylhäällä, vaan laski välillä aika alaskin päätä - "joo tuolta sais vähän ottaa vielä!" Marikahan tosiaan raspaa hampaat niin, että hevonen on vapaana karsinassa. Riimu on päässä sen ajan, että hän tutustelee hevoseen, sen jälkeen riimu lasketaan kaulalle pois edestä! Harmi, etten viimeistelystä ottanut kuvaa - sen Marika nimittäin tekee ilman riimua ja suunavaajaa, se on aika hauskannäköistä! Ei moni uskois, joka raspauttaa hampaat rauhoitettuna pakkopilttuussa ;O)

Fionalle oli melko varmasti elämän ensimmäinen kerta, kun hampaita raspattiin. Ja kyllä siellä niin pahat piikit olikin, että huh huh =/ Posket oli molemmat auki, toinen vielä pahemmin kuin toinen. Yksi poskihammas oli myös haljennut keskeltä katki. Syytä ei pysty tietämään, kuulemma jo pieni kivi tarhassa heiniä syödessä voi halkaista hampaan. Fionaa jännitti niin, ettei meinannut suunavaajaa saada auki, mutta siihen nähden, että oli tamman eka kerta, niin kyllä se oli hienosti! Välillä peruutteli menemään, mutta kuitenkin antoi raspata, ei hyppinyt eikä pomppinut! Ja voi että se oli helpottuneen oloinen, monena päivänä sen jälkeen toi poskiaan rapsutettavaksi, ihan niinkuin olisi kiittänyt =) Varmasti helpotti!